Mikä tekee elämästä supermäärin parempaa? Tietenkin hyvät ystävät! Olkoon tämänkertainen kirjoitus oodi ystäville – heille, joita ilman elo olisi paljon, paljon ankeampaa, tylsempää ja varmasti yksinäisempää. Siispä KIITOS, hyvät ystävät, että olette mukana tällä matkalla, jota elämäksi kutsutaan.
Kaikenlainen ystävien järjestely erilaisiin kategorioihin on hivenen kyseenalaista puuhaa. Ihmismieli kuitenkin on viritetty kategorisoimaan lähestulkoon kaikkea ominaisuuksien perusteella, joten minkäs teet; ystäviä on hyviä, ei-niin-hyviä, parhaita, hivenen kyseenalaisia jne. Mutta mikä tekee ystävästä ”hyvän”?
Pientä empiiristä havainnointia suorittaessa olen tullut sellaiseen johtopäätelmään, että hyvä ystävä tarkoittaa niin kovin monia asioita eri ihmisille. Ei varmaan yllättänyt ketään (tämä onkin taas näitä nollatutkimuksia.) Jotkut arvostavat ystävissään luotettavuutta, eräät erinomaisia sosiaalisia taitoja, kolmas pulleaa lompakkoa (kaverille kans, katsos). Pääpointti lienee se, että arvostamme ystävissämme sitä, mikä meille itsellemme on tärkeää. Ystävät, etenkin hyvät sellaiset, valikoituvat omien tarkoitusperiemme kautta.
Olivatpa ne hyvien ystävien valikoitumiskriteerit millaisia hyvänsä, lopputulos on kutakuinkin sama; ystävistä saa valtavasti iloa ja hyvää mieltä elämään. Matka ei tunnu läheskään niin raskaalta, kun voi välillä keventää lastiaan ystävälle. Ja nyt ne kaksimieliset ajatukset syrjään, kyse ei ole sellaisesta lastista! (Vaikka onhan niitä frieds-with-benefits järjestelyjäkin toki olemassa.)
Tärkeintä hyvissä ystävissä kuitenkin lienee se, että he myös pysyvät sellaisina. Ja tähän puolestaan pystyy hyvin pitkälti itse vaikuttaa olemalla vähintäänkin yhtä hyvä ystävä niille omille hyville ystävilleen. Nyt olisikin hyvä hetki miettiä, että milloinkas sitä on tullut tehtyä jotain sellaista, mitä se ikioma hyvä ystävä arvostaa.
Hyvät ystävät ansaitsevat arvoisensa piirakan
Mikäs sen mukavampaa, kuin pyöräyttää ystävälle hyvä piirakka. Eikä mikä tahansa piirakka, vaan piirakoitten Rolls Royce, eli poropiirakka. Ihme on, jos ei maistu, sillä sen verran laadukkaasta raaka-ainetta ollaan leipomassa!
Koska poronlihassa on ainutlaatuinen maku, kaipaa se hieman täyteläisempää piirakkapohjaa. Joten piirakkataikina sai ryhtiä ruisjauhoista ja voimakkaasta juustosta. Täyte puolestaan mehevöityi entistä maukkaammaksi purjon, paprikan ja smetanan ansiosta. Tee ja tarjoa toki ystävälle hyvää, reseptiin pääset käsiksi täältä.