Suhmurointia

suhmurointia ja metukkapiirakka

Kenpä ei olisi kokenut jos jonkinlaista suhmurointia elämänsä varrella. Sitä kun tapahtuu väistämättä, haluttiin tai ei, suhmuroitsijan kohde ja rooli vain vaihtelee. Omissa hyppysissä onkin sitten se, miten asiaan suhtautuu. Otetaan tällä kertaa esimerkkikeissiksi helposti tunnistettava tapahtuma, eli työelämälähtöinen suhmurointi.

Monen organisaation seinälle on ripustettu hieno huoneentaulu arvoista, joita usein toistuen ovat muun muassa tasa-arvoisuus ja avoimuus. Totuus on kuitenkin yleensä toinen, varsinkin jos valta on tiukasti vain yhden henkilön näpeissä. Kukaan ei pysty olemaan täysin tasa-arvoinen, ja omalle tekemiselleen sokeutuu helposti. Huonoin tilanne näiden hienojen päämäärien saavuttamisen suhteen on silloin, jos kriittinen ajattelu tukahdutetaan siten, ettei valtasormuksen haltijan edes tarvitse tarkastella oman toimintansa manöövereitä. Milloinkaan.

Siinä vaiheessa, kun tasa-arvoinen päätöksenteko päättyy, koittaa giljotiini usein myös avoimuudelle. Voidaan jopa mennä niin pitkälle, että päätökset on siellä norsunluutornissa tehty jo hyvän aikaa valmiiksi, ja pelkkä lopputulos ilmoitetaan. Vailla valitusoikeutta, koska sehän ei tietenkään sovi, että tehtyjä päätöksiä purettaisiin, saati sitten että niistä keskusteltaisiin avoimesti. Koska näinhän olisi jo alunperinkin tehty, mikäli asiat olisivat aidosti avoimia. Joitain ylimalkaisia ja ympäripyöreitä koottuja sepostuksia kyllä tarjoillaan, jälkikäteen, mutta kelle ne sitten maistuvat, onkin toinen juttu.

He, ketkä tuntevat humpan juonen, osaavat sovittaa tekemisensä ja olemisensa diktatuuriin sopivaksi. Ja sellaiset henkilöt yleensä hyötyvät eniten suhmuroinnista. Voivatpa jopa jossain roolissa päästä siihen mukaankin. Ja nyt käsi sydämelle, joka iikka; mitkä ovat omat arvosi? Jos olet suhmuroija, ole siitä edes rehellinen, itsellesi ja muille. Turha on peitellä, sillä toiminta on erittäin läpinäkyvää, vaikka suhmuroijat yleensä toisin kuvittelevat. Suhmuroikaa rohkeasti vaan, se on siitä kärsiville ja aidosti avoimuutta ja tasa-arvoista kohtelua kannattaville paljon miellyttävämpää kuin ainainen p*skanjauhanta.

Mikään ei muutu, ikinä, ellei avoimuuden ja tasa-arvoisuuden puolesta taistella. Valitse siis taistelusi. Ja ole valmis kestämään valintasi seuraukset.

Suhmurointia piirakkaleivonnassa? Metukkapiirakka sen kertoo

No ei todellakaan, sillä täysin avoimesti ja totaalisen rehellisesti voin kertoa, että henkilökohtaisesti inhoan yli kaiken homejuustoa ja meetvurstia. Mutta joskus on uhrauduttava joukkueen puolesta, ja leivottava sitä mistä joku muu saattaa pitää yli kaiken.

Joten tällä kertaa leipomuskohteena on metukkapiirakka, joka sai kumppanikseen punasipulia sekä suuren määrän homejuustoa. Hyhhyh. Kaikkea sitä syödäänkin. Mutta lohdutukseksi voi kertoa, että kyseistä makuelämystä arvostaville tämä piirakka maistui erittäin hyvin. Siitä vaan reseptiä tutkimaan, löytyy täältä!