Kansallisen korvapuustipäivän lähentyvissä tunnelmissa tuli vaan mieleen, etten ole kertaakaan saanut kunnollista litsaria. Enkä sen puoleen sellaista kenellekään antanut. Yhden kerran myöhäisteininä ollessani yritin, mutta sekin jäi pelkäksi ilmaläpyksi, koska tähtäys oli vinossa. Parempi niin, eipä tarvitse tämän enempää sitäkään hävetä.
Mutta korvapuustit ovat päivänsä ansainneet! Uskomattoman herkullinen yhdistelmä tuo rasva, sokeri ja kaneli, kerroksittain kardemummaisen kuohkeassa pullassa. Täysi tunnustus kyseisen herkun kehittäjälle.
Omaan makuhermoon etenkin kaneli osuu ja uppoaa täydellisesti. Jo pelkkä tuoksu saa aikaan zen-fiiliksen. Onneksi sen sniffailu ei ole laitonta eikä terveydelle haitallista (kohtuullisuudella nautittuna). Kanelia tulee käytettyä muussakin ruoanlaitossa, kuten lihapadoissa muiden aromaattisten mausteiden kanssa, ja joskus laitan sitä myös lämpimän kaakaon mausteeksi.
Tästä lokakuisesta juhlapäivästä inspiroituneena leivoin korvapuustin piirakaksi. Ruutia ei aina tarvitse keksiä uudelleen, sen voi räjäyttää eri muodossa. Laitoin siihen vielä extrakanelit, koska purkkia täyttäessä sitä roilahti reipas kasa pöydälle. Mut joukkoon vaan, hyvältä maistuu! Resepti löytyy täältä.